Pik Lenin 2000

Kuva 1 Heinäkuussa 2000 Aksana Koivunen, Ilkka Koskinen, Antti Kurola, Ilkka Uusitalo sekä Riku Lavia matkustivat Kirgisiaan tarkoituksenaan kiivetä 7134 metriä korkean Pik Lenin -vuoren huipulle ja laskea sieltä alas.

Kuva 2 Ilkka Koskinen rentoutuu Moskovan-junaa odotellessa.Lauttamatka Helsingistä Tallinnaan aloitti reissun. Käytännön järjestelyt hoiti virolainen ryhmä joka matkasi samalle vuorelle. Moskovasta lensimme Kirgiisian pääkaupunkiin Bishekiin, josta jatkoimme Oshiin. Kirgiztan Airlines sai Aeroflotin tuntumaan maailman parhaalta lentoyhtiöltä.

Kuva 3 Matka perusleiriin taittui kuorma-autolla. Oshissa saimme tehtyä viime hetken hankinnat nopeasti, joten matka pääsi jatkumaan odotettua nopeammin. Tämä tietenkin vähensi yöunia, ja niipä kahdeksan tunnin kuoppaisen kuormurikyydin jälkeen olimme perusleiriin (3600 metriä ) saapuessamme enemmän kuin väsyneitä.

Kuva4 Pik Lenin on kätevästi saavutettava ja teknisesti helppo seiskatonninen, jos nyt mitään 7000 metriä korkeaa vuorta voi helppona pitää. Varsinainen kiipeilysesonki kestää heinäkuun alusta elokuun loppuun ja koko tämän ajan käy perusleirissä melkoinen kuhina. Perusleirin palveluihin kuuluvat teltat talon puolesta, telttasauna ja ruokailujurtta.

Kuva 5 Itse vuori näyttäyi ensimmäisen kerran toisen päivän iltana. 7130 metrinen huippu kohoaa yli kolme ja puoli kilometriä perusleirin yläpuolelle. Ensimmäisinä päivinä perusleirissä pääasiassa lepäilimme, podimme päänsärkyä ja pakkasimme tavaroita.

Kuva 6 Perusleiristä ABC:hen tavarat siirtyivät näppärästi hevoskyydillä. Matkaa kertyi viitisentoista kilometriä ja n. 800 korkeusmetriä.

Kuva 7 Ilkka Uusitalo Ylemmässä perusleirissä eli ABC:ssä. Virolaiset huolehtivat myös muonituksesta. ABC:ssä asti syötiin vesimeloneja ja yläleireihin oli varattu mm. kilokaupalla nuudeleita,keksejä, meetwurstia ja vauvanruokaa. Viime hetkillä Asematunnelin Alepasta haetut Pirkkapastat pelastivat monta ruokahetkeä ylempänä vuorella.

Kuva 8 ABC illansuussa. Ensimmäisen parin viikon ajan lumisade alkoi lähestulkoon joka päivä kello kolme iltapäivällä. Jos sadetta ei kuulunut oli seuraavaksi päiväksi luvassa sumua ja ukkosta aamusta alkaen. Taustalla olevissa messiteltoissa säilytettiin tavaroita ja tehtiin ruokaa.

Kuva 9 Ilkka U. Ja Aksana Koivunen matkalla kohti kakkosleiriä. Virolaisten suunnatessa kohti perusreittiä läksime me kohti Route Lipkiniä. Lipkin olisi laskemisen kannalta huomattavasti mielekkäämpi koska laskulinja noudattelisi ylösmenoreittiä. Jäätiköltä nousimme kuruun joka jatkui jyrkimmillään 40-asteisena vajaa 600 korkeusmetriä. Kurun päältä kakkosleiriin oli vielä reilun tunnin matka.

Kuva 10 Makeaa elämää kakkosleirissä, 5100 metriä.kakkonen sijaitsi pienen kummun päällä ja oli näin turvassa lumivyöryiltä. Yöllä jäätikkö natisi teltan alla ja joskus jopa herätti kesken makoisten unien.

Kuva 11 Aksu, Antti ja Ilkka K. kakkoleirissä. Suurin osa ajasta kului vaaka-asennossa, ellei sitten oltu liikkeellä. Käytännössä kaikki aika kului veden sulattamiseen, teenkeittoon, ruuanlaittoon ja syömiseen. Välissä sentään kerkesi päiväunille. Retkikunta isolle vuorelle onkin (ylös- ja alaspäinsiirtymisiä lukuunottamatta ) köllöttelijän toiveloma.

Kuva 12 Valmistautumista kolmosleiriin lähtemiseen kello kuusi aamulla. Aikainen herätys on valttia, iltapäivällä Aurinko paahtaa niin että on tuskallisen kuuma ja lumivuöryjen vaara kasvaa. Kuva on otettu kakkosleirin vessasta.

Kuva 13 Kakkosesta kolmosleiriin oli nousua n. 800 korkeusmetriä. Tähän kului 6-8 tuntia. Antti skinnaa.

Kuva 14 Kolmosleiri 5900 metriä. Teltat kaivettiin vajaa kolmikymppiseen lumirinteeseen kivikon alle. Maisemat olivat mahtavat mutta suurimman osan ajasta tuuli kovasti. Odotettuaan kaksi päivää tyynempiä kelejä Riku kyllästyi ja laski alas ABC:hen. Muut jäivät ja neljäntenä aamuna kolmosleirissä lähtivät sitten kohti huippua. Runsas lumi teki tehtävänsä ja Antti, Aksu sekä Ilkat joutuivat kääntymään takaisin 6800 metrin korkeudesta.

Kuva 15 Viidestä viikosta reissun päällä vietimme 29 päivää vuorella. Laskemaan pääsimme vaihtelevasti, ehkä puolen kymmentä kertaa. Ilkka U. tyylittelee reilun viiden tuhannen metrin korkeudessa.

Kuva 16 Paikallinen cowboy ratsastaa ABC:hen katsastamaan onko alaspäin kuljetettava tavaraa. Hevoskyydillä kuorma kulkee alaspäin dollarin kilohintaan. Kun hevonen ottaa 50 kiloa kuormaa on kysessä sievoinen päivätienesti maassa, jonka suurin elinkeino on lampaankasvatus.